Yli 100 sertifioitua!

25.11.2016 pidetyssä koetilaisuudessa Helsingin Malmilla, VYL sertifioitujen määrä nousi yli sadan. Luonnollisesti VYL sertifiointi on eri asia kuin Safe to Play -koulutus, mutta yhteensopivuudesta ja läheisestä yhteistyöstä kertoo se, että vuoden 2016 aikana sertifioinnin saaneista jokainen kävi Safe to Play -koulutuksen!

Kun Safe to Play -koulutukset aloitettiin kevättalvella 2015, oli tiedossa, että kasassa on hyvät ainekset, joista voi jalostaa jotain ainutlaatuista. Ja näin on tapahtunut. Kovan työn tuloksena Safe to Play -koulutukset ovat nyt alan kiistatonta kärkeä millä tahansa mittarilla mitattuna. Koulutus on hiottu kansainväliset mitat täyttäväksi ja seuraava vaihe on kääntää aineisto muille kielille ja toistaa partnereiden avulla sama muissa maissa. Vain taivas on rajana ja tämä ajatus innoittaa kohti uusia haasteita.

Suuri kiitos kaikille koulutuksiin osallistuneille ja sertifiointinsa hankkineille!

 

Leikki- ja liikunta-alueiden arvo

On sanottu, että olipa työ mikä tahansa, sen tekemisestä voi saada iloa, jos sen tekee huolellisesti ja sen arvon ymmärtää. Leikki- ja liikunta-alueiden suunnittelu, rakentaminen, tarkastaminen ja huolto ovat tehtäviä, jotka mahdollistavat toimivat leikki-ja liikunta-alueet. Mutta ovatko nämä alueet vain pakollinen osa kaupunkikaavaa?

Lapselle leikkimisestä on monenlaista hyötyä. Se auttaa kehittämään sosiaalisia taitoja, kognitiivisia taitoja (tiedon käsittely ja ongelman ratkaiseminen) sekä motorisia taitoja. Leikki välitunnilla auttaa kuluttamaan energiaa, mikä tukee koulussa oppimista.

Leikki muuttuu automaattisesti liikunnallisemmaksi iän karttuessa, mikä auttaa kehittämään aikuisuuteen jatkuvan, terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan.

Leikkialueilla kohdattavat riskit ovat myös tarpeen. Lapsella on tutkimusten mukaan tarve kohdata vaarallisen tuntuisia tilanteita. Lisäksi pienet ruhjeet auttavat luonnollisen itsesuojeluvaiston kehittämisessä. Tämä taas on välttämätöntä siirryttäessä työelämään.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 1.1. Leikki ja liikunta-alueiden arvo.

Leikkivälineiden esteettömyys

Kun ensimmäisen kerran kuulin standardisoinnissa aloitteesta laatia tekninen raportti barrier free -välineistä, yhdistin tuon termin välineisiin, joissa ei ole umpikaiteita. Sittemmin selvisi, että kyseessä on vammaisille käyttäjille tarkoitetut välineet. Tästä aihealueesta käytetään myös termejä design for all (DFA), accessible for all ja universal design (UD).

(Alan terminologia tuntuu muuttuvan määräajoin. Tämän kirjoitushetkellä on korrektia sanoa ”vammainen käyttäjä” koska käyttäjällä on vamma. Pelkkä ”vammainen” tai ”rajoitteinen” olisi epäkorrekti.)

Kukaan ei halua tai tarvitse välineitä tai alueita, jotka ovat nimenomaan vammaisille käyttäjille tarkoitettu. Tarkoituksena on, että sopivilla pienillä, jopa lähes huomaamattomilla toimenpiteillä alueista ja välineistä saataisiin sellaisia, että henkilöt, joilla on jokin vamma, voivat niitä käyttää yhdessä vammattomien kanssa.

(Olisi epäkorrektia asettaa henkilön, jolla on vamma, vastakohdaksi terve. Terveen vastakohta on sairas. Vamman vastakohta on vammaton.)

Miten vammaiset käyttäjät voidaan huomioida?

  • Alueella käytetään ainakin joissakin paikoissa kiinteää turva-alustaa.
  • Välineissä on toimintoja myös maanrajassa.
  • Korkeammalle välineeseen pääsee haastavuustasoltaan eriasteisia reittejä pitkin joista helpoimman ei todellakaan tarvitse olla pyörätuoliramppi.
  • Osa välineistä soveltuu henkilöille, joilla on alhainen motorinen kykytaso. Esimerkiksi pesäkeinu on parempi kuin perinteinen keinu.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.1.14. Leikkivälineiden esteettömyys.

Tuoteturvallisuus ei ole matematiikkaa

Standardisointiin osallistuu pääasiassa viranomaisia, välinevalmistajia sekä testitaloja. Yleensä on helppo tunnistaa testitalon edustaja siitä, että hän on tarkka raja-arvoista. Siitä, onko mainittu raja-arvo sallittu vai ei. Matemaattisesti tämä onkin tärkeää sillä >60 cm, ≥60 cm, ≤60 cm ja <60 cm ovat neljä eri kokonaisuutta.

Reaalimaailmassa sillä, onko raja-arvo sallittu vai ei, ei ole merkitystä.  ­­

  • Jos syystä tai toisesta lähdettäisiin mittaamaan sitä, onko jokin mitta täsmälleen, yli tai alle raja-arvon, siitä ei tulisi mitään. Nimittäin mitä tarkemmalla mitalla mitataan, sitä varmemmin tarkkaa arvoa ei ole.
  • Hyvä suunnittelija ei tähtää raja-arvoon, vaan mitoittaa selvästi sallitulle puolelle. Jos jonkin mitan pitää olla alle 60 cm, hyvä suunnittelija mitoittaa sen esimerkiksi arvoon 57 cm.
  • Tietyissä tilanteissa millimitan käyttö on turhaa siksikin, että muuttuvat tekijät voivat vaikuttaa todella paljon. Esimerkiksi irtonaista turva-alustamateriaalia käytettäessä maan pinta voi olla ±10 cm siitä, missä sen teoriassa pitäisi olla.
  • Leikki- ja liikuntavälineiden tarkastuksessa tehtävästä riskinarvioinnista löytyy vielä yksi syy. Mitä lähempänä sallittua arvoa mitattu arvo on, sitä pienemmän riskin poikkeama yleensä aiheuttaa ja sitä vähämerkityksisempi se on.

Tätä kysymystä on tarkasteltu Safe to Play -kirjan esipuheessa.

Kolmannen päivityskoulutuswebinaarin palautetta

Kolmas Safe to Play:n järjestämä päivityskoulutuswebinaari tuli juuri pidetyksi. Osallistujat esittivät runsaasti kysymyksiä ja pari tuntia meni lähes kuin siivillä. Tekniikkakin toimi kuin unelma. : )

Tähän astisella kokemuksella ja palautteen perustella voi sanoa, että päivityskoulutukset ovat tervetullut lisäarvo koulutuksen käyneille ja sertifioiduille. Kertaus ja uusien tai muuttuneiden asioiden läpikäyminen onkin välttämätöntä, jotta voisi olla tässä muuttuvassa vaatimusviidakossa pätevä työhönsä vuodesta toiseen. Samalla se tarjoaa palautekanavan kouluttajalle oman toiminnan kehittämiseksi.

Koulutukseen osallistui 31 joista 22 jätti palauteen. Kuten tapana on ollut, tässä on kaikki annettu palaute sensuroimattomana kaikkien luettavaksi.

Ei arvosanaa, vain kirjallinen palaute (2 kpl)

1) Kiitos! Todella hyvä päivityspaketti.

2) Tosi hyvä koulutus (varsinkin, kun kuuluu vuosihintaan)! Kirjan päivitykset todella hyviä : ) Käytännön harjoitteita tai videoita olisi hyvä saada lisää, sillä tarkastajakoulutuksen harjoittelu oli niukkaa.

  • Esan kommentti tähän palautteeseen: Kaikella todennäköisyydellä järjestetään käytännön harjoittelupäivä kevään korvilla Helsingissä. Laitan ryhmäpostia sertifioiduille tästä tuonnempana.

Arvosana 1/5 (0 kpl)

Arvosana 2/5 (0 kpl)

Arvosana 3/5 (0 kpl)

Arvosana 4/5 (14 kpl)

3) Eipä juur nyt tuu mieleen mittään.

4) Uusien standardien osio oltaisiin voitu käydä vähän hitaammin, jotta olisi jäänyt enemmän aikaa muistiinpanojen tekemiselle. Muuten erinomainen koulutussysteemi tämä webinaari.

5) Kyllä tämmöinen on nykypäivää, ja just sopivan pituinen että jaksoi keskittyäkin!

6) Ihan kiva juttu kokonaisuudessaan!

7) Ihan hyvä… Mutta aika pitkä.

8) Päivityksiä myös Tammi-Helmikuuksi. Nyt on kiireellinen aika ulkotöissä.

  • Esan kommentti tähän palautteeseen: Yksi kolmesta vuosittaisesta päivityskoulutuksesta voisi olla tosiaan sydäntalvellakin. Hyvä ajatus.

9) Joku (esim. etukäteen lähetetty) kirjallinen materiaali tai kirjan sivunumero käsiteltävästä kohdasta olisi kiva niin saisi kirjoitettua halutessaan lisämuistiinpanoja oikeaan kohtaan. Myös kertaaminen kirjan kanssa auttaisi palauttamaan asioita tärkeistä kohdista ehkä vielä paremmin mieleen, vaikka kirjaa tuleekin selailtua säännöllisesti työn ohessa. Kiitoksia!

  • Esan kommentti tähän palautteeseen: Hyvä ajatus!

10-16) 7 palautta ilman perusteluja

Arvosana 5/5 (6 kpl)

17) Hyvää kertausta (koulutus 2 vk sitten)! Riskinarviointi kuitenkin yleisesti uutta! Helppoa olematta aina toisella puolella Suomea! Kiitos!

18) Hyvä ja selkeästi esitetty.

19) Toimenpidesuunnitelman tekeminen käytännössä vanhalle leikkialueelle voisi olla myös yksi koulutuspäivänsä tai lisäkurssi projekt-tasolle.

  • Esan kommentti tähän palautteeseen: Tämä voisi olla yhden webinaarin aihe. Kiitos vinkistä.

20-22) 3 palautta ilman perusteluja