Osallistu VIKA.FI kylttien suunnitteluun

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Vastaa kyselyyn.

Olemme aloittaneet VIKA.FI nimellä kulkevan ilmoitusjärjestelmän kehityksen. Järjestelmä koostuu kolmesta osasta:

1) Fyysinen kyltti

Kyltti sijoitetaan kohteeseen, josta vikailmoituksia kerätään. Kyltti neuvoo kohteessa olevan ihmisen tekemään ilmoituksen havaitsemastaan viasta. Liitteenä oleva kuva havainnollistaa, millainen kyltti voisi olla. Kylttejä tullaan siis suunnittelemaan erilaisia mutta niissä kaikissa on sama sisältö:

  • VIKA.FI nettiosoite
  • Lyhyt kuvaus järjestelmästä tyyliin: ”Ilmoita vika tämän kohteen omistajalle toimimalla näin…”
  • Kohteen koodi, joka syötetään vika.fi sivulla, jotta ilmoitus kohdistuu oikein.
  • QR koodi, joka vie suoraan vikailmoituslomakkeeseen.

2) Mobiili sovellus

Sovelluksella työntekijät voivat laajemmin kirjata puutteita mutta myös kuittailla ilmoituksia korjatuiksi.

  • Sovelluksen määritys on vasta alussa, mutta ajtuksena on, että se tulee olemaan dramaattisesti yksinkertaistettu versio Safe to Play Inspectorista.

3) Tietokanta ja hallinnointi

Tietokanta on järjestelmän aivot ja sydän. Nettikäyttöliittymästä alueen omistaja voi hallinnoida ilmoituksia ja siirtää ne esim. Managementiin puuteilmoituksiksi. Täällä voi määrittää kuhunkin kohteeseen sen, mitä tietoa voi ilmoittaa. Esimerkiksi:

  • Painonappi ”Roskis on täynnä.”
  • Tekstikenttä vapaalle viestille.
  • Mahdollisuus ladata kuva liitteeksi.

Anna panoksesi suunnitteluun!

Nyt tässä varhaisessa vaiheessa pyydämme sinulta ajatusta kylttien tekniseen rakenteeseen ja ulkonäköön. Täytä alla oleva lomake niin huomioimme sen suunnittelussa! Kaikkien 26.3. mennessä palautteen antaneiden kesken arvotaan Ilkka Metsälän mestarillinen, Rovaniemelle sijoittuva esikoisdekkari “Taakka“.

Vika.fi tuotekehitykseen on saatu Eu-osarahoitteista kehittämisavustusta liittyen kylttien tuotteistamiseen sekä tietokannan ja sovelluksen koodaamiseen.

Ulkokuntolaitteiden turvallisuuteen uusi suunta

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Kun ensimmäiset ulkokuntolaitteet tulivat markkinoille noin 10 vuotta sitten, niiden turvallisuus perustui joko peliareena- tai leikkivälinestandardiin. Molemmat olivat yhtä huonoja, sillä niissä ei ole vaatimuksia mekanismeille.

Saksalaiset ehtivät ensimmäisenä julkaisemaan oman kansallisen standardin DIN 79000, joka pian pakotettiin EN standardiksi numero 16630. Osa tuon standardin vaatimuksista oli/on ihan hyviä, mutta yksi on typeryydessään ylitse muiden: Se kieltää kategorisesti selkäliikkeet.

Kielto perustuu yhteen tutkimukseen, joka esittää millaista painetta selkärankaan kohdistuu nostoliikkeen aikana. Tutkimus ei ota lainkaan kantaa vammautumisen todennäköisyyteen, ihmisen kykyyn arvioida omaa kuntoaan tai selkäharjoittelun hyötyihin.

Aika muutokselle

Nyt on aloitettu standardin EN 16630 päivitys, jossa on Suomesta todella vahva osallistuminen. Työryhmän vetäjänä on Safe to Playstä Esa Junttila, sihteerinä YTL:stä Suvi Pasanen ja jäseninä on kotimaisia välinevalmistajia.

Ensimmäinen ja tärkein tavoite on sallia selkäharjoitteet.

Yksi ehdotus on ulkokuntoalueiden kategoriointi, joka määrittää alueen riskitason mukaisesti mm. että käyttäjiä

  • tiedotetaan riskeistä.
  • opastetaan oikeaan tekniikkaan.
  • suojataan riittävällä erotuksella esim. lasten leikkialueisiin.

Tällasiessa kategorioinnissa olisi mm. se etu, että välinevalmistajat voivat vapaammin tehdä sellaisia ulkokuntolaitteita, joissa voi oikeasti treenata!

Samalla suurempi vastuu kohdistuu alueiden suunnittelijoihin. Alueen suunnittelijahan suunnittelee kokonaisuuden, joka Suomen lainsäädännön mukaan on palvelu, jonka kokonaisturvallisuudesta vastaa alueen omistaja.

Samalla tavalla kuin jo nyt päiväkodin pihan suunnittelija ei sijoittaisi sinne verttiramppia tai bouldering seinää, tulevaisuudessa liikunta-alueen suunnittelijan pitää tietää alueen hyväksyttävä riskitaso ja valita ulkokuntolaitteet sen mukaan.

Safe to Play on ulkoalueiden turvallisuuden edelläkävijä. Vuodesta 2009 lähtien olemme kirjoittaneet alan perustietoteokset. Jo 2015 kehitimme tarkastajien koulutuksen, jonka on tähän mennessä käynyt noin 300 henkilöä noin 10 maasta. S2P sertifiointi on virallisesti hyväksytty Suomen lisäksi 48 muussa valtiossa ja se sisältää maailman ensimmäisenä juridisesti hyväksytyn riskinarvioinnin. Ekosysteemin täydensi viime vuonna julkaistu Inspector + Management niminen ulkoalueiden tarkastus, huolto ja hallinnointiohjelmisto.

Järkeä turvallisuuteen

Safe to Play perustettiin 2015. Siihen mennessä Suomessa oli koulutettu vuosia pelkästään sitä ajatusta, että standardin mukainen on turvallista ja standardin vastainen vaarallista. Näin jälkikäteen on helppo nähdä, miksi Safe to Playn uusi riskinarviointia korostava filosofia kohtasi hieman muutosvastarintaa. Tarkastajaluokka toisensa jälkeen kuitenkin oppi riskinarvioinnin ja nykyään vain harva kunta hyväksyy alueensa tarkastukset ilman riskinarviointia.

Hieman samaan tapaan ajatus siitä, että ulkokuntolaitteet saisivat tarjota kunnon vastuksen, ei nauti Euroopassa kovin laajaa hyväksyntää. Olemme kuitenkin varmoja siitä, että tulevaisuudessa ulkokuntoalueet tulevat tarjoamaan parempia lihasten harjoittelumahdollisuuksia.