Vain muutos on pysyvää

Ulkoalueiden turvallisuus on dynaaminen, joskus suorastaan turbulenttinen ala. Kuinka niin?

1) Standardit päivittyvät keskimäärin 8 vuoden välein. S2P sertifioinnin soveltamisalaan kuuluvia standardeja päivitetään siis keskimäärin kaksi vuodessa! Seuraava päivitys on tämän kirjoittamisaikaan julkaistava suljettujen leikkivälineiden, eli EN 1176-10 revisio. Nurkan takana omia revisioitaan odottavat peliareenastandardi EN 15312 ja liikuntavälineiden yleisten turvallisuusvaatimusten standardi EN 913.

2) Uusia tulkintoja julkaistaan, kun eri puolilla Eurooppaa standardeja käyttää tahoja, joista vähintään toinen on joustamaton. Tulkinta voi olla virallinen, jolloin se edustaa koko Euroopan näkemystä. Tai tulkinta voi olla yksityinen, ehkä yhden asiantuntijan, yhden välinevalmistajan tai vaikkapa yhden sertifioijan näkemys asiasta.

3) Juridiikka astuu peliin silloin tällöin, kun joku yksityinen henkilö kokee olevansa oikeutettu vahingonkorvaukseen. Tai ehkä vakuutusyhtiö päättää käyttää regressio-oikeuttaan ja vaatii alueen omistajalta korvausta heidän vastuullaan olleessa palvelussa sattuneesta vahingosta. Tälläkin hetkellä jotkut uskovat, että hiekoituksesta vastuussa olevan pitää aina korvata liukastuminen.

4) Käytänteet muuttuvat, kun se, mikä 20 vuotta sitten oli uusinta uutta, väistyy uusien ja tehokkaampien työkalujen tieltä. Esimerkiksi, paperille kirjoitetut tai Word dokumentille kasatut tarkastusraportit ovat enää vain alati harvenevan joukon käytössä.

5) Turvallisuusfilosofiat muuttuvat myös, vaikkakin hitaasti. Ensimmäisten jo 15 vuotta sitten käyttöönottamat riskinarviointimenetelmät saavat asteittain lisää tunnustusta. Ensimerkiksi standardissa EN 913 tulee olemaan uusi liite riskinarvioinnista. Ja siitä eurooppalaisesta teknisestä raportista, jonka mukaan tarkastajan tulee osata riskinarviointia, ollaan julkaisemassa maailmanlaajuisesti käytettävä tekninen spesifikaatio ISO 24665.

Kunnan, kaupungin, huoltoliikkeen, tms. turvallisuusvastaavalla on selvästikin kova työ pysyä ajan tasalla! S2P sertifiointi auttaa myös, sillä Safe to Play Encyclopedia kuuluu vuoden 2023 alusta lähtien kaikkiin vuosimaksullisiin sertifiointeihin ja Safe to Playn tarjoamat, S2P sertifioiduille ilmaiset täydennyskoulutukset tekevät merkittävimmistä muutoksista helposti ymmärrettäviä.

Olipa työnantajasi yksityinen tai julkinen ja tehtäväsi suuri tai pieni liittyen julkisten vapaa-ajanalueiden turvallisuuteen, olet tervetullut osaksi alati kasvavaa Safe to Play asiantuntijoiden joukkoa!

Huolto- ja tarkastusohjelman ABC

Yksi organisaation perustyökalu on vuosikello, jossa on oleelliset, vuosittaiset työt. Samankaltainen vuosikello toimii myös ulkovapaa-ajanalueiden huolto- ja tarkastusohjelmana.

EN 1176-7 standardi esittää, että leikkialueille tehtäisiin kolmen eri tason tarkastuksia. EN 1176-1 puolestaan esittää tarkastustiheydet.

  • Vuositarkastus alueen yleisen riskitason ja kunnon selvittämiseksi.
  • Toimintatarkastuksia ja rutiinihuoltoja 1 – 3 kk välein alueen toiminnan ylläpitämiseksi.
  • Silmämääräisiä tarkastuksia ja rutiinihuoltoja rikkinäisten rakenteiden havaitsemiseksi tiheimmillään jopa päivittäin.

Todellisuudessa vain harva alue on ympäri vuoden niin kovalla käytöllä, että tarkastuksia tarvittaisiin enempää kuin muutama per alue. Huoltosuunnitelman teko sopivassa laajuudessa on alueen turvallisuudesta vastaavan henkilön vastuu ja oikeus. Hän päättää, kuinka paljon minkäkin tason tarkastuksia tarvitaan.

Tyypillisen vapaa-ajanalueen huoltosuunnitelma voisi olla seuraava:

  • Silmämääräinen tarkastus helmikuussa.
  • Vuositarkastus toukokuussa.
  • Toimintatarkastus ja rutiinihuolto kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa.
  • Silmämääräinen tarkastus joulukuussa.

Safe to Play Management

Safe to Play Management ohjelmisto on suunniteltu ulkovapaa-ajanalueiden ylläpidon organisointiin. Aluereksiteri paikkatietoineen ja huoltosuunnitelma ovat järjestelmän ydin yhdessä korjaustoimenpiteiden hallinnan kanssa.

Huoltosuunnitelmapohjia voi luoda vapaasti tarpeen mukaan. Kullekin toimenpiteelle on nimenomainen päivämäärä sekä toleranssiarvo, joka määrittää sen, kuinka kauan ennen toimenpidepäivämäärää tehtävä näkyy työlistalla ja myös, kuinka monta päivää toimenpidepäivämäärän jälkeen tehtävä muuttuu punaiseksi; siis hertaa, että tehtävä on myöhässä.

Nyt heinäkuussa 2022, Management järjestelmään on toteutettu uusi toiminnallisuus: OFFSET.

Offset arvolla on helppo siirtää huoltosuunnitelman tehtäviä tietyn verran eteenpäin. Nimittäin, jos sama huoltosuunnitelma on määrätty vaikka 60 alueelle, ne kaikki avautuvat työlistalle yhtä aikaa. Offset arvolla tehtävien aktivoitumista voi porrastaa. Jos asettaa 20 alueelle offset arvoksi 7 päivää ja 20 alueelle, 14 päivää, niin kuudenkymmenen tehtävän avautuminen työlistalle porrastuu kolmen viikon ajalle.

Tarkastusten ja huollon merkitys

Huollon merkitys on helppo ymmärtää. Alue pysyy käyttökelpoisena, siistinä ja kestää pidempään.

Tarkastuksen yksi tarkoitus on kerätä tietoa alueen riskeistä. Jos tarkastaja osaa tehdä riskinarvioinnin, tämä tieto auttaa hallinnoijaa päättämään, mitkä puutteet korjataan nopeasti, mitkä vähän myöhemmin ja mitä ei lainkaan.

Hyvin toteutettu ja optimoitu huolto- ja tarkastussunniotelma vähentää hallinnoijan työn stressaavuutta, pitää alueet paremmassa kunnossa ja säästää organisaation rahaa.

Päivitä S2P Inspect** tasolle

S2P sertifioinnin saaman ISO 17024 akkreditoinnin myötä uudeksi vaatimukseksi tuli tehdä uusintakoe viiden vuoden välein. Viiden vuoden aika alkaa siitä, milloin viimeisin koe on suoritettu.

Esimerkiksi
Henkilö, joka sai Project sertifioinnin vuonna 2015 ja saavutti Inspect* tason vuonna 2019. Niinpä uusintakoe on vuonna 2024; siis viiden vuoden kuluttua viimeisimmästä kokeesta.

Koska suuri määrä S2P sertifioituja tulee tekemään uusintakokeen vuoden 2022 aikana, on meiltä kysytty mahdollisuudesta antaa S2P Inspect** tason näyttökoe nyt, kesällä 2022, jolloin uusintakoekeen teko siirtyisi vuodelle 2027.

Huomaa
Normaali tapa antaa S2P Inspect** näyttökoe on ilmoittautua siihen Safe to Play kaupan kautta.

Vastaukseksi näihin kyselyihin, olemme organisoimassa näyttökoekiertuetta 8.-10.6.2022. Tarkoituksena on suunnitella näytön vastaanottajan reitti siten, että kenenkään ei tarvitse ajaa näyttökokeen vuoksi enempää kuin 100 km.

Jos haluat antaa näyttökokeen tämän kiertueen puitteissa, tee tilaus täyttämällä tietosi alla olevaan lomakkeeseen 27.5.2022 mennessä. (Tilausehdot | Hinta 195€ alv 0 %). Ilmoittatua voi myöhemminkin, mutta kiertue järjestetään vain tähän mennessä ilmoittautuneiden perusteella.

Viherpäivien arvonta

Vuoden 2022 Viherpäivien messuaktiviteettina arvomme 20 kpl Safe to Play Inspector / Safe to Play Encyclopedia sovelluspalkintoa.

  • Safe to Play Inspector palkinto sisältää 10 aluemuistipaikkaa 3 vuoden ajaksi. Arvo 179 €.
  • Safe to Play Encyclopedia palkinto sisältää 3 vuotta lukuaikaa yhdelle käyttäjätunnukselle (max. 3 laitetta). Arvo 186 €.

Safe to Play Encyclopedia on monikeilinen tietosovellus, josta löydät kaiken leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuuteen liittyvän tiedon. Aina luotettava, aina ajan tasalla!

Safe to Play Inspector on uusi tarkastussovellus, joka ohjeistaa ja nopeuttaa tarkastuksen tekoa ja luo raportin automaattisesti. Tämä sovellus on tarkastajien uusi paras ystävä!

Ehdot: Arvontaan on osallistuttava 30. huhtikuuta 2022 mennessä. Viisi palkintoa 20:stä jaetaan harkinnan mukaan tarpeensa perustelleille. Voittajille ilmoitetaan sähköpostitse. Palkinnon lunastaminen tapahtuu vastaamalla sähköpostiin 30.5.2022 mennessä ja ilmoittamalla Safe to Play käyttäjätilin käyttäjätunnuksen (luodaan osoitteessa user.s2p.fi). Tilin voi luoda vasta voiton varmistuttua tai palkinnon voi kytkeä olemassa olevaan tiliin. Palkinnon voi myös luovuttaa toiselle.

Safe to Play Inspector sovelluksen julkaisu

Päivitämme tähän Safe to Play Inspector sovelluksen julkaisun tietoja:

  • Google Play kaupassa julkaisu:
    Kyllä (18.4.2022).
  • Apple storessa julkaisu:
    Kyllä (20.4.2022).

Huomioita:

  • Sovelluksen ensimmäisessä julkaisuversiossa tarkastusraportti generoidaan Management järjestelmästä osoitteessa ins.s2p.fi, jonne kirjaudutaan samoilla tunnuksilla kuin Inspector sovellukseen.
  • Myös Safe to Play Management on valmis ja käyttöönotot on aloitettu ensimmäisille asiakkaille.

Kohti vapaa-ajan alueiden keskitettyä turvallisuuden hallintaa

Useimmat meistä todennäköisesti ajattelee, että omassa tavassa hoitaa asioita on vähän, jos lainkaan, parantamisen varaa. Vaikka kukin mielellään ajattelisi ”outside the box”, todellisen luovuuden vaatima keskittyminen on ylellisyys, jota vain harvalla on.

Lisähaasteen oman toiminnan arvioimiseen tuo se, että rajoittunut ajattelu ja toiminta on yleensä helpompaa kuin kokonaisvaltainen.

Organisaatiotasolla on helppo kirjata tavoitteisiin toiminnan jatkuva parantaminen tavoitteina mm. että työntekijät voivat olla tyytyväisempiä, toiminta on laadukkaampaa ja resurssit saadaan tehoikkaimpaan käytöön.

Miten EN 1176 standardin lukemisesta alkanut turvallisuusasiantuntijan ura johti nykyiseen ajatteluun, jossa kaikki ulkovapaa-ajan alueet ovat saman järjestelmän piirissä?

Taso 1. Leikkivälineet

Valmistuin (Esa J, Safe to Play, TJ) vuonna 2002 ja menin töihin Lappsetin tuotekehitykseen.

Alussa turvallisuus oli sama kuin yksityiskohdat, jotka sovellettiin mitoituksen kautta. Pikkuhiljaa kokemus karttui ja muodostui käsitys siitä, miten suunnitellaan turvallisuusvaatimukset täyttäviä leikkivälineitä.

Jos itsetyytyväisyys koskaan oli ongelma, niin eroon siitä pääsi nopeasti, kun erään tuoteryhmän tuotteet joutuivat myyntikieltoon Tanskassa ja ymmärsin, että standardin mukainen ei ole sama kuin turvallinen.

Taso 2. Liikuntavälineet

Peliareenastandardin EN 15312 julkaisun myötä osallistumiseni standardien kirjoittamiseen laajeni liikuntavälineisiin. Oli helpotus huomata, että liikuntavälineissä pätee samat turvallisuusperiaatteet kuin leikkivälineissäkin; käyttäjät eivät ole vain lapsia ja käyttö on erilaista kuin leikkivälineiden.

Tämän myötä kehittyi ajatus, että leikki- ja liikuntavälineet ovat samaa tuoteryhmää; käyttäjät vain ovat erit. Eikä siinä ole mitään erikoista sillä onhan eri leikkivälineilläkin eri käyttäjät!

Taso 3. Leikki- ja liikunta-alueet

Usein kokonaisuus on osiensa summa. Mutta leikki- ja liikunta-alueet sisältävät kaikki alueen objektit vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ei siis voi ajatella, että väline, joka on yhdessä paikassa ”turvallinen” soveltuu mille tahansa alueelle!

Välineiden valinta, ikäryhmä, kapasiteetti, ympäristö, aluerakenteet ja niin edelleen, pitää kaikki ottaa huomioon, vaikka niille ei välttämättä ole erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Miten se on mahdollista?

Riskinarviointi ei ole riippuvainen standardeista vaikkakin ne auttavat tunnistamaan vaarat ja esittävät vaatimuksia perustilanteisiin. Riskinarviointi on työkalu, joka todella vapauttaa luovuuden ja auttaa käyttämään maalaisjärkeä juridisesti hyväksyttävissä rajoissa.

Kun nyt kerran oli päästy ulos laatikosta, jota rajoittaa standardit, miksi jäädä leikki- ja liikunta-alueille?

Taso 4. Vapaa-ajanalueet

Kaikki vapaa-ajanalueet ovat hämmästyttävän samanlaisia. On käyttäjiä, on varsinainen toiminne ja on ympäristö. Osan riskeistä käyttäjä tunnistaa ja osaa ei välttämättä tunnista. Rakenteisiin pätee hyvin pitkälle samat turvallisuusperiaatteet ja niitä pitää huoltaa.

Kun kuoriutuu ulos laatikosta, joka rajoittaa ajattelun leikki- ja liikunta-alueisiin, avautuu maailma, jossa kaikki vapaa-ajanalueet ovat samankaltaisia. Kaikkia voi suunnitella samojen periaatteiden mukaan. Kaikkien vaarat voidaan tunnistaa ja riskit arvioida samoilla työkaluilla. Kaikkien huolto on loppujen lopuksi samanlaista.

Uusi tulevaisuus alkaa nyt

Edellä kuvattu ajattelutavan kehitys johti Safe to Play ekosysteemin kehittämiseen. Uusin Management järjestelmä mahdollistaa sen, että kuntien vapaa-ajanalueet voidaan tuoda yhden turvallisuudenhallintajärjestelmän sisään. Käytetään siis hyväksi yli 20 vuoden aikana hankittua osaamista leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuuden hallinnasta ja tuodaan järjestelmään mukaan kaikki vapaa-ajanalueet: Ulkoilureitit, kuntoportaat, uimarannat, nuotiopaikat ja vaikka kelkkareititkin! On aika muuttaa ajattelua. Uusi teema on: ”Vapaa-ajan alueiden keskitetty turvallisuuden hallinta.

Hallinnoinnin ABC, helppoa kun tietää mitä tekee!

Kuluttajaturvallisuuslain mukaan palvelun tarjoaja on vastuussa turvallisuudesta. Tämän velvoitteen huolehtiminen on annettava jonkun henkilön vastuuksi. Henkilö voi olla esimerkiksi kaupungin puutarhuri tai joku hänen alaisuudessaan toimiva.

Alue- ja välinerekisteri

Hallinnoijan on välttämätöntä tietää täsmällisesti mistä asioista hän on vastuussa. Keskikokoisessakin kaupungissa leikki- ja liikunta-alueita voi olla sata, joten niiden muistaminen ulkoa ei ole mahdollista.

Alue- ja välinerekisterin voi mieltää kaksitasoisena luettelona. Ensimmäisen tason muodostaa alueet ja kunkin alueen alla on toisella tasolla siellä olevat välineet ja varusteet.

Tämä rekisteri muodostaa rungon huoltosuunnitelmalle.

Huoltosuunnitelma

Teoriassa jokaiselle leikki- ja liikunta-alueelle tehdään kolmen eri tason tarkastukset sekä näihin kuuluvat rutiinihuollot standardin EN 1176-7 mukaisesti.

Käytännössä tarkastusten ja huoltojen tarve vaihtelee suuresti. Esimerkiksi talvella ei tarvita toimintatarkastuksia lainkaan ja vähän käytetyillä alueilla ei tarvita silmämääräisiä tarkastuksia.

Lisäksi huoltosuunnitelmassa pitää olla riittävä tekninen ohjeistus, jotta henkilö, joka huollon suorittaa, tekee sen oikein, vaikka hänellä ei olisi aiempaa kokemusta.

Korjaukset

Tieto korjaustarpeesta tulee yleensä tarkastajalta mutta myös kuka tahansa alueen käyttäjä voi ilmoittaa havaitsemastaan rikkoutumisesta aluekyltissä olevaan puhelinnumeroon.

Jokainen korjaustarve tulee kirjata ylös. Hallinnoija päättää mitkä niistä korjataan ja mitkä jätetään korjaamatta. Päätös korjaamatta jättämisestä on yhtä tärkeä kuin päätös korjata ja siihen liittyvä tieto siitä, että korjaus on todella suoritettu. Vastuun vuoksi on tärkeää, että peruste korjaamatta jättämiselle on selvä ja kirjallinen.

Riskinarvioinnin hinta ja palkka

Vain harva hyvä asia elämässä tulee ilman hintaa. Esimerkiksi ne, jotka ostivat 3 vuotta sitten bitcoineja, selvittivät, miten se tehdään ja käyttivät rahaa coinien ostamiseen. Hyödyt tulivat vasta myöhemmin. Jos bicoineja olisi käyty ovella tarjoamassa ilmaiseksi, useimmat olisivat ottaneet niitä vastaan.

Myöskään riskinarvioinnin käyttöönotto ei tule ilmaiseksi. Riskinarvioinnin sisältävä tarkastajakoulutus on hinnaltaan noin kaksinkertainen peruskoulutukseen verrattuna. Mutta mitkä ovat hyödyt?

1) Säästö korjauskuluissa

Perinteisessä vaatimuksenmukaisuuteen perustuvassa tarkastustoiminnassa puute korjataan, kun se ei täytä vaatimusta. Tilannetta pahentaa ”vakava riski” ajattelu, jossa tietyt puutteet ajatellaan aina niin vakaviksi, että ne on pakko korjata.

Riskinarviointiin perustuvassa tarkastuksessa puute voidaan jättää korjaamatta, mikäli siihen liittyvä riski on vähäinen. Tällaisia on noin kolmannes niistä puutteista, jotka eivät liity rakenteen rikkoutumisen.

Kuinka paljon kaupungin viher- ja tekninen osasto käyttää vuosittain leikki- ja liikuta-alueiden riskien korjaamiseen? Olipa summa mitä tahansa, jopa kolmannes siitä voitaisiin käyttää johonkin muuhun.

2) Parantunut turvallisuus

Perinteinen vaatimuksenmukaisuuteen perustuva tarkastustoiminta ei huomioi riskejä, joita ei koske jokin nimenomainen vaatimus. Riski on kuitenkin riski, olipa sitä koskeva vaatimus olemassa tai ei. Määrällisesti tällaisia puhtaasti riskinarviointiin perustuvia korjauksia on noin 5 % kaikista riskiperusteisista puutteista.

Vaikka puhtaasti riskiperusteisten puutteiden korjaaminen maksaa jotain, niiden parantama turvallisuus vähentää turvallisuudesta vastaavan henkilön työtaakkaa ja kaupungin maksamien vahingonkorvausten määrää.

3) Kansanterveyden hyödyt

Riskinarvioinnin kylkiäisenä tulee hyödyn arviointi. Vapaa-ajanalueita ei nähdä vain kuluna vaan ymmärretään niiden hyöty ihmisten hyvinvoinnille ja sitä kautta massiivisille yhteiskunnallisille hyödyille elämänlaadun, työkykyisyyden ja hyvinvoinnin kautta.

Jos vapaa-ajanalue nähdään vain pakollisena ylläpitona, niin tylsyys vähentää käyttöä, mikä puolestaan vähentää vahinkoja ja huollon tarvetta. Kaikki voittaa? Ei todellakaan! Mittarit ovat tällaisessa toiminnassa väärin asetettuja. Riskinarvioinnin käyttöönotto leikki- ja liikunta-alueiden ylläpidossa on nykypäivää. Kasvava määrä kaupunkeja ja kuntia on ottanut askeleen ja nauttivat nyt sen tuomista hyödyistä.

Tämä opittiin ensimmäisestä etäkoulutuksesta

Safe to Play koulutuksiin on voinut osallistua etänä vuoden 2020 alusta asti. Huhtikuussa 2021 pidettiin ensimmäinen täysi etäkoulutus ilman lähiosallistumismahdollisuutta. Miten meni?

Koulutukseen osallistui 32 henkilöä, joista 14 täyteen 7 päiväiseen tarkastajakoulutukseen.

Kouluttajan näkökulmasta etäkoulutus on lähikoulutusta haastavampi pitää, mutta ei lainkaan mahdoton.

  • Kouluttajan pitää aktivoida oppilaita jatkuvasti jotta näkee ovatko he ymmärtäneet asian ja voidaanko siirtyä eteenpäin vai pitäisikö vielä valaista asiaa lisää.
  • Oppilaiden pitää olla kurinalaisempia keskittymisessään jos he seuraavat koulutusta esimerkiksi kotonaan.
  • Koulutuksessa tarvitaan sopivia tehtäviä, jotta luento jakautuu laajuudeltaan mielekkäisiin aihekokonaisuuksiin.

Koulutuksen aikana ja jälkeen oppilailta saatu spontaani palaute oli kauttaaltaan rohkaisevaa. Kouluttajan esiintymistä ja ammattitaitoa kiiteltiin ja luentotehtävät arvioitiin hyviksi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Yksi osa kommunikaatiota oli chatin kautta käytävä keskustelu. 7 päiväisen koulutuksen aikana chatlogiin kertyi huikeat 4348 riviä, mikä on keskimäärin yksi joka 35. sekunti! Elävä chatlogi on myös muiden opilaiden nähtävissä ja osaltaan parantaa koulutukseen osallistumiskokemusta.

Koulutukseen osallistujien kesken arvottiin Safe to Play tietosovelluksen käyttöaikaa. Voittajia ovat:

  • Matti Myllylä 30 pv
  • Miikael Tolonen 30 pv
  • Mikko Peltola 30 pv
  • Oksana Aleksandrovna 30 pv
  • Sanna Rekola 30 pv
  • Silja Leppäaho 30 pv
  • Elina Jokinen 60 pv
  • Juha-Pekka Reilin 60 pv
  • Petri Juvonen 60 pv
  • Reeta Kemppainen 60 pv
  • Sari Hotakainen 60 pv
  • Aila Taskila 90 pv
  • Tiina Tahvanainen 90 pv
  • Mikko Mörsky 120 pv
  • Petri Ruuskanen 120 pv
  • Joni Kinnunen 150 pv
  • Markus Timperi 150 pv
  • Sami Mattila 150 pv
  • Niina Perämäki 210 pv
  • Annika Pajula 240 pv
  • Anu Hiiterä 240 pv
  • Laura Lämsä 240 pv
  • Suvi Ylitalo 240 pv

Viherpäivien arvonta

Viherpäivien messuaktiviteettina arvomme 20 kpl Safe to Play kirjan 2017 versiota jota käytetään myös tarkastajakoulutuksen oppikirjana. Lisäksi jaamme ohi arvonnan 10 kpl samoja kirjoja niille, jotka tarvitsevat kirjan.

Arvontaan osallistumisaika päättyy 11.2.2021 kello 18:00. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.