Lumiaurauksen vauriot vähemmäksi

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Kesällä ei välttämättä tule ajatelleeksi kuinka paljon talvella tulee lunta ja kuinka vaikeaa lumiauran kuljettajan on arvioida lumen alla olevia rakenteita. Nytkin lienee kuntien ja taloyhtiöiden korjauslistoilla artikkelikuvan kaltaisia vahinkoja.

Yksikertainen keino estää vastaavat on asentaa uloimpaan kulmaan pitkä, ehkä noin metrinen tolppa. Jos hiekkalaatikkoa ollaan vasta tilaamassa ja jos se tulee sijoittumaan leikkialueen reunaan, voi olla hyvä ajatus pyytää sellainen malli, jossa on yksi pitkä tolppa alunalkaen.

Artikkeleiden hakemisto

Lihaskuntoalueen aluekyltin käyttäjärajoitus

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

EN 16630 sanoo että lihaskuntoalueen aluekyltissä tulee olla käyttäjärajoituksena 140 cm pituus. Lisäksi aluekyltissä pitää kehottaa välttämään ylirasitusta.

Nämä standardin esittämät vaatimukset ovat herättäneet hämmennystä alan asiantuntijoiden keskuudessa.

  • Miten vaatimukset liittyvät turvallisuuteen?
  • Miksi esim. leukapuomia ei saisi käyttää alle 140 cm pituiset aikuiset?
  • Miksi ihmeessä liikunta-alueella ei saisi rasittaa itseään fyysisesti?

Mikäli alueen omistaja tai suunnittelija arvelee tällaisen tekstin aiheuttavan hämmennystä alueen käyttäjien keskuudessa, aluekylttiin voisi kirjoittaa seuraavankaltaisen tekstin, joka täyttää standardin hengen.

“Tämä alue on tarkoitettu fyysisen peruskunnon omaaville teini-ikäisille ja aikuisille.”

Artikkeleiden hakemisto

Leukapuomi leikki- tai liikunta-alueella

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Liikuntavälineille julkaistiin uusi standardin EN 16630 toukokuussa 2015. Leikkivälineissä saa vähentää putoamiskorkeudesta 100 cm, mikäli elementti on sellainen, että sen päälle ei voi nousta ilman poikkeuksellista akrobatiaa tai että päälle nouseminen on selvästi tuotteen käyttötarkoituksen vastaista. EN 16630 standardi puolestaan sallii vastaavan vähennyksen aina kun päälle kiipeämiseen ei ole kannustettu.

Otetaan esimerkiksi leukapuomi. Liikunta-alueella sen putoamiskorkeus on puomi miinus 100 cm. Leikkialueella putoamiskorkeus on sama kuin puomin korkeus maasta.

Entä saako vähennyksen tehdä, jos leukapuomi on koulun pihalla? Tästä ei ole 100 % selkeitä sääntöjä. Perustuen lapsen kehitykseen, sanoisin, että ala-asteen piha on leikkialuetta kokonaisuudessaan. Yläasteen pihalla voisi olla erikseen liikunta-alue, joka on erillään (sikäli kuin se on mahdollista koulupihassa) kaikesta leikkimiseen tarkoitetusta, ja täällä vähennyksen ehkä nippa nappa voisi tehdä.

Leukapuomin turva-alue on hyvin laaja. Jos vähennys putoamiskorkeudesta tehdään, voisi kuitenkin olla viisasta kattaa suoraan tangon alta noin parin metrin pituinen kaistale iskua vaimentavalla alustalla ihan siltä varalta, että ote lipsahtaa ja tullaan niskoilleen alas.

Artikkeleiden hakemisto

“Ketjun pituus” ei ole ketjun pituus

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Standardeissa käytetään teknisiä termejä nimenomaisessa merkityksessä. Harmillisesti jotkut termit ovat puhekieltä, jolloin standardin merkitys on eri kuin puhekielessä. Yksi tällainen tekninen termi on “ketjun pituus”.

Keinuketjun pituudella leikkivälinestandardi tarkoittaa sitä sädettä, minkä etäisyyden päässä laakerin akselista keinuistuimen pinta liikkuu. Todellinen ketju on kuitenkin aina hieman vinossa, eli ei kulje lyhintä reittiä laakerin akselista kohti istuinpintaa. Toisaalta ketju ei ala laakerikeskiöstä eikä se jatku istuinpintaan asti. Yleensä ketju on 10 – 30 cm lyhempi kuin se mitta, mitä standardissa ketjun pituudella tarkoitetaan.

Köysiradan “ketjulle” on olemassa minimimitta. Tämä mitta mitataan kaapelista istuimen pintaan. Koska ketju kiinnittyy köysiradan kaapelissa kulkevan kuljettimen alareunaan, ja toisaalta koska istuimessa on yleensä jonkinlainen koroke, mihin ketju kiinnittyy, ketju itsessään on ehkä 20 cm lyhempi kuin se mitta, mitä ripustuksella tarkoitetaan.

Artikkeleiden hakemisto

Leuanvetotanko – uusi putoamiskorkeus liikunta-alueilla

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Ei niin kauan sitten leuanvetotangon korkeus määräytyi aina leikkivälinestandardin EN 1176 mukaisesti tangon yläpinnasta. Tämä muuttui kun ulkokuntolaitestandardi EN 16630 julkaistiin toukokuussa 2015.

Nykyäänkin, mikäli leuanvetotanko asennetaan leikkialueelle, putoamiskorkeus tulee edelleen tangosta. Mutta jos tanko on asennettu liikunta-alueelle, putoamiskorkeus on 100 cm alle tangon korkeuden.

Kun lisäksi EN 16630 sallii käyttää liikunta-alueella “pintamaata” 120 cm putoamiskorkeuteen ja nurmikkoa 150 cm putoamiskorkeuteen asti, voidaan leuanvetotankoja jatkossa asentaa liikunta-alueille merkittävästi aiempaa vähäisemmillä alustakustannuksilla.

Päivitys 30.2.2016: Kokonaan eri asia on sitten se, kannattaako esimerkiksi 219 cm korkeuteen asennettua leuanvetotankoa asentaa kivituhkalle. Ainakin allekirjoittanut asentaisi tangon alle, ±100 cm eteen ja taakse kunnolla iskua vaimentavaa materiaalia kuten soraa tai haketta 20 – 30 cm kerroksen. (Kiitos täsmentävästä kysymyksestä Tapio Parkkiselle Ouluun.)

Artikkeleiden hakemisto

Miksi pään kiinnijuuttumisen testikoetinta työnnetään voimalla?

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

EN 1176-1 määrittää liitteen D kohdassa 2.1.2, että pään kiinnijuuttumista testattaessa, jos jokin testikoettimista ei tunnu menevän aukosta läpi, sitä on työnnettävä noin 22 kg massaa vastaavalla voimalla. Miksi?

Eräs kurssilainen ehdotti syyksi sitä, että “pääkin antaa hieman periksi”. ; ) Teoriassa ehkä, mutta tämä ei ole varsinainen syy.

Testikoettimien ei ole tarkoitus joustaa lainkaan. Näin ollen voimaa ei ole tarpeen käyttää ellei itse aukko ole hieman joustava kuten esimerkiksi osittain köyteen rajoittuva. Jos aukko on jäykkäreunainen ja suuruudeltaan esimerkiksi 225 mm, Ø230 mm suuruista testikoetinta ei ole tarkoitus runnoa aukosta läpi.

Artikkeleiden hakemisto

Kuinka monta turvallisuuspuutetta pieneen tuotteeseen sopii?

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Tämä kuva on muutaman vuoden takaa Romanian pääkaupungista Bukarestista. Tarkkasilmäinen tarkastaja löytää tästä useamman puutteen:

  • Jäykät ripustukset aiheuttavat mankelointi-efektin jos joku jää keinun alle.
  • Istuin on täysin kova eikä lainkaan iskua vaimentava etureunastaan.
  • Etäisyys istuimesta tolppiin on tuskin kahtakymmentä senttiä kun sen pitäisi olla luokkaa 70 cm.
  • Turva-alueella olevat perustusbetonit ovat kohollaan maasta.

Se huono puoli leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuusasiantuntijana olemisessa on, ettei pysty liikkumaan leikki- tai liikunta-alueilla ilman, että etsisi ja arvioisi niissä olevia turvallisuuspuutteita. ; )

Kannattaako vanhaa leikkivälinettä korjata?

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Kuvan uskomaton tilanne tuli eteen sattumalta lomareissulla. Kiipeilyteline on niin laho, että tolpat ovat kirjaimellisesti poikki ja jopa vaakapuomi on katkennut keskeltä. Kuvan tuote olisi pitänyt purkaa jo joitakin kesiä sitten. Turva-alustan asentaminen on parantanut turvallisuutta marginaalisesti mutta jättänyt jäljelle hengenvaarallisen vian, eli rungon massiivisen laho-ongelman.

Kun vanhaan tuotteeseen harkitaan korjaustoimenpidettä, on tärkeää miettiä muutoksen kustannuksia suhteessa tuotteen jäljellä olevaan elinkaareen. Totta kai ilmeiset vaarat poistetaan viipymättä, mutta matalampien riskiluokkien viat voidaan hyväksyä sillä perusteella, että tuotteen elinkaari on lähes lopussa ja piakkoin koko tuote korvataan uudella.

Artikkeleiden hakemisto

Testaa tietosi – vastaukset 9/9

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Tässä ja 8:ssa muussa Testaa tietosi -tägillä varustetussa Tietoiskussa on vastaukset Esapedista löytyvän Testaa tietosi testin kaikkiin kysymyksiin.

  • EN 1176 standardien lisäksi julkisia leikki- ja liikunta-alueita suunniteltaessa ja tarkastettaessa on tunnettava seuraavat liikuntavälinestandardit: ”Peliareenat” EN 15312, ”Lihaskuntovälineet” EN 16630, ”Jalkapallomaalit” EN 16579, ”Skeitti” EN 14974, ”Parkour” EN 16899 ja ”Kiipeilyseinät” EN 12572.
  • Sormen kiinnijuuttuminen testataan yli 100 cm korkeudessa olevissa aukoissa. Kielletty aukkokoko on Ø8 … Ø25 mm.
  • Vartalon kiinnijuuttuminen testataan yli 60 cm korkeudessa olevista aukoista. Aukon tulee olla sellainen, että siitä ei mahdu läpi kumpikaan pieni testikoetin, joiden koot ovat 89 x 157 mm ja Ø130 mm. Jos aukko on suurempi kuin kumpi tahansa näistä, sen tulee olla suurempi kuin Ø230 mm. Näin ollen esimerkiksi 120×120 mm suuruinen aukko on ok, sillä kumpikaan pienistä testikoettimista ei mene siitä läpi.

Artikkeleiden hakemisto

Testaa tietosi – vastaukset 8/9

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Tässä ja 8:ssa muussa Testaa tietosi -tägillä varustetussa Tietoiskussa on vastaukset Esapedista löytyvän Testaa tietosi testin kaikkiin kysymyksiin.

  • Siinä missä karusellissa on loogista välttää muotoja, joihin vaate voisi juuttua, katoilla voisi olettaa olevan vain vähän tarvetta vaatteen kiinnijuuttumisen testaamiseen. Kuitenkin EN 1176 vaatii, että katot testataan hupparinarutesterillä.
  • Vaatteen kiinnijuuttuminen testataan hupparinarutestillä liukumäissä, palomiehentangoissa ja katoissa. Lisäksi karusellin käyttäjäpaikkojen tulisi olla muotoiltu niin, ettei vaatteen kiinnijuuttumista tapahtuisi. Tuskin missään leikkivälineessä vaatteen kiinnijuuttuminen on suotavaa, mutta edellä mainittujen lisäksi ainakaan EN 1176 standardit eivät vaatteen kiinnijuuttumisesta puhu.
  • EN 1176 sarjaan kuuluu useita standardeja. Osa 1 (eli EN 1176-1) käsittelee kaikkia leikkivälineitä. Osa 2 käsittelee keinuja, osa 3 liukumäkiä, osa 4 köysiratoja, osa 5 karuselleja, osa 6 keinumisvälineitä, osa 10 suljettuja leikkivälineitä ja osa 11 kolmiulotteisia kiipeilyverkkoja. Lisäksi osa 7 käsittelee kausitarkastuksia. Osia 8 ja 9 ei ole koskaan tehty valmiiksi.

Artikkeleiden hakemisto