Safe to Play Oy is looking for translators

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Safe to Play Oy is looking for translators for our text book about safety of playgrounds and recreational sports areas.

Source language is English and destination languages are:

  • Arabic / ARA
  • Chinese / CHI
  • French / FRA
  • German / GER
  • Portuguese / POR
  • Russian / RUS
  • Spanish / SPA

The work is extensive; word count of English words is ~114 000! These are sample paragraphs:

“Playing is more than just a way to pass the time; it is part of a child’s ongoing development, offering the opportunity for children to become aware of their own abilities and develop them. This development process begins at birth and continues into early adulthood and has predictable stages; the duration of these stages can vary between individuals.”

”The length of a swing suspension member is measured as the vertical distance from the seat surface to the bearing axis or pivot; though this is often referred to as the chain length, it is not the same. For example, the chain can be considerably shorter with a cradle seat or longer with a basket seat.”

“It is probably possible to kick a ball over any reasonably high ball stop screen; this should be considered when siting the arena and other structures. For instance, a ball falling from twenty metres has a significant impact force that could damage cars or cause a person to fall. However, the greatest energy is in a powerful kick with a relatively low trajectory. These high-risk stray balls are stopped reasonably reliably on a 4 – 6 metre high screen.”

”RAPEX is a Commission decision published in the Official Journal of the European Union of 26 January 2010, which sets out the Community Rapid Information Exchange System (RAPEX) and the management of the notification procedure. The document is 68 pages long: one half deals mainly with the activities of the authorities, whilst the other half provides guidelines for the general risk assessment of consumer goods; in this chapter these guidelines have been applied to recreational areas.”

Further material to get to see the work is here:

Payment (either as salary or as payment to your company) is done as the work progresses.

  • 1/4 done -> 20 %
  • 2/4 done -> 20 %
  • 3/4 done -> 20 %
  • 4/4 done -> 20 % + 20 %*

* Final payment of 20 % is considered bonus which is paid when the work is completed within deadline.

Work can be started once the work contract is written. Deadline for completion is 31st July 2018.

Work applications / offers to satu@safetoplay.net by 18th March 2018.

Köydet

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Köysiä käytetään leikkivälineissä moniin tarkoituksiin. Kiipeilyköysinä näille on kaksi kategoriaa omine vaatimuksineen.

Molemmista päivästä kiinnitettyjen köysien tulee olla halkaisijaltaan 16 – 45 mm, jotta siitä olisi hyvä ottaa puristusote.

Vain toisesta päästä kiinnitetyn köyden halkaisijan tulee olla 25 – 45 mm, jota siihen olisi riittävän vaikea tehdä kuristumisen mahdollistavaa silmukkaa. Lisäksi näillä köysillä tulee olla riittävä varoetäisyys viereiseen rakenteeseen tai toiseen köyteen.

  • Alle 100 cm pituiselle köydelle ei ole varoetäisyysvaatimusta.
  • 100 – 200 cm pituisen köyden tulee olla vähintään 60cm päässä kiinteästä rakenteesta ja 90 cm päässä toisesta köydestä.
  • Yli 200 cm pituisen köyden varoetäisyys on 100 cm.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.2.8. Köydet.

Riipuntasilta

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Riipuntasilta on täysin eri asia kuin riippusilta. Riipuntasilta on sarja otteita, joita myöten kuljetaan riippuen yleensä tasolta toiselle.

Standardissa EN 1176-1 ei ole riipuntasilloille täsmällisiä mitoitusvaatimuksia. Riipuntasillat ovat kuitenkin yksi vaarallisimmista leikkielementeistä, joten niiden mitoitukseen on syytä kiinnittää huomiota. Onneksi USA:ssa käytettävässä leikkivälinestandardissa ASTM 1487 on mitoitusohjeet riipuntasilloille. Huomiota on kiinnitettävä mm.

  • ensimmäisen otteen etäisyyteen tason reunasta, jotta siitä mahdollisesti putoava putoaa maahan, eikä tason reunan päälle.
  • otteiden korkeuteen, jotta siltaa voisi käyttää ilman, että jalat osuvat maahan, mutta ilman, että putoaisi tarpeettoman korkealta (EN 1176 periaatteessa sallii otteet 400 cm korkeudessa mutta ASTM 1487 sallii vain 220 cm).
  • otteiden etäisyyteen toisistaan, jotta niiden väliin ei juutu, mutta jotta siltaa on suhteellisen helppo käyttää.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.2.7. Riipuntasilta.

Tunneli

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Leikkivälinestandardissa EN 1176-1:2008 on tunneleita koskien pieni epäselvyys, joka nyt korjaantuu vuonna 2017 julkaistavassa revisiossa.

Allekirjoittaneen aloitteesta tehty uusi määritelmä tunnelille esittää, että tunneli on sellainen, jota kuljetaan joko kontaten tai ryömien. Vaikka tämä kuulostaa itsestään selvyydeltä, se auttaa paljon. Miksi?

  • Tunneliksi ei katsota sellaista reikää, jonka pituus on niin lyhyt, että siitä voi pujahtaa läpi ryömimättä tai konttaamatta. Vaikka määritelmä ei esitä pituutta, sanoisin, että vielä 20 cm pituus on tällainen. Niinpä sellaista ei koske Ø40 cm halkaisijavaatimus.
  • Uudessa standardissa tunnelille tulee 10 metrin maksimipituus. Vaikka se on paljon, se saattaisi rajoittaa verkosta valmistettuja tunneliriippusiltoja ellei (määritelmän mukaisesti), sellaisia suljettuja reittejä, joita voi käyttää kävellen, jätettäisi tunneleiden vaatimusten ulkopuolelle.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.2.6. Tunneli.

Portaat

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Leikkivälineiden portaat katsotaan ramppien tavoin elementiksi, jota voi käyttää ilman käsitukea. Portaita on, toisin kuin tikkaita, tarkoitus voida laskeutua kasvot kulkusuuntaan. Tämän vuoksi portaissa pitää olla riittävä etenemä.

Leikkivälineiden portaat mitoitetaan lapsille, joten askelman etenemän tarvitsee olla vain 14 cm.

Portaille on merkittävä määrä erityisiä vaatimuksia, kuten askelmien muoto, käsituki ja niin edelleen. Portaiksi katsotaan jo kaksi askeltasoa. Portaiksi ei siis katsota yhtä askelmaa esimerkiksi maan ja leikkivälineen tason välillä.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.2.2. Portaat.

Ramppi

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Yleensä kun puhutaan rampista, ajatellaan pyörätuolikäyttöä. Kuitenkin leikkivälineissä rampilla tarkoitetaan mitä tahansa kaltevaa tasoa, jota myöten voi kävellä ilman käsitukea.

Rampin kallistuksen vuoksi sen pinnan tulee tarjota riittävä kitka. Leikkivälineiden turvastandardi EN 1176-1 ei varsinaisesti kerro sitä, missä kulmassa vaaditaan tietynlainen materiaali tai kuvio. Karkeasti sanottuna ja omaan kokemukseen perustuen, alle 10° menee ilman varsinaista kitkamateriaalia. Sopiva karhennus, kuten hiekkapaperi riittää reiluun pariin kymmeneen asteeseen, minkä jälkeen tarvitaan kunnon kuvio kuten poikkirimoitus.

Yli 38° kulmassa olevia tasoja ei katsota rampeiksi, vaan loiviksi kiipeilyseiniksi.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.2.1. Ramppi.

Leikkivälineiden esteettömyys

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Tekninen raportti TR 16467 käsittelee leikkivälineiden esteettömyyttä. Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että suunnittelussa on huomioitu käyttäjät, joilla on jokin toimintaa rajoittava vamma.

Kantavana ajatuksena on, että välineitä ei suunnitella vain vammaisille lapsille. Se, että vammattomat lapset erotettaisiin eri leikkialueen osaan kuin muut, ei palvele kenenkään etuja. Tarkoituksena on, että kaikenlaiset lapset voisivat leikkiä yhdessä.

Pyörätuolikäyttäjien huomioiminen on yksi tapa tehdä leikkivälineestä esteetön, mutta ei suinkaan ainoa. muita keinoja on muun muassa

  • Kontrastivärien käyttö.
  • Eri vaikeusasteisten nousureittien suunnittelu.
  • Kahvojen lisääminen.
  • Avustajan toiminnan mahdollistaminen.

Vaikka kokonaisuus on laaja, tässä kirjoituksessa on hyvä nostaa yksi yksityiskohta esiin: Julkisia tiloja koskevat ramppien kaltevuuskulmat eivät välttämättä ole oikeat leikkivälineeseen. Välineen on tarkoituskin olla hieman haastava, joten nousukulma voi olla hieman jyrkempi. Välineen on myös tarkoitus olla hauska, joten rampin aaltoileva muotoilukin on perusteltu.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.1.14. Leikkivälineiden esteettömyys.

Kemikaalit

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Leikki- ja liikuntavälineet kuuluvat REACH direktiivin alaisuuteen, mutta eivät yleisen tuoteturvadirektiivin alaisuuteen.

Näin ollen leikkivälineitä koskee PAH kemikaalien käyttörajoitukset mutta ei esimerkiksi Ftalaatteja ja Bisfenoli-A:ta koskevat rajoitteet.

PAH kemikaalien rajoitusten suurin vaikutus osuu kierrätettyjen autorenkaiden käyttöön keinuistuimina ja iskua vaimentavina alustoina.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.1.11. Kemikaalit.

Sähkö

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Leikki- ja liikuntavälineet eivät yleensä tarvitse sähköä koska mikä tahansa moottori, joka liikuttaa käyttäjää, tekisi niistä huvipuistovälineitä, joita koskee aivan omat sääntönsä. Mutta yhä useammin välineisiin yhdistetään jotain sähköistä toiminnallisuutta tai ehkä vain valot. Jos ei mitään muuta, leikkialueella on varmasti joitain valaisimia.

Sähköturvallisuutta suunniteltaessa on huomioitava

  • rakennuksia koskevat sähköturvallisuusvaatimukset (maakaapeleiden syvyys esimerkiksi)
  • kuluttajatuotteita koskevat sähköturvallisuusvaatimukset (maadoitus ja häiriösäteily).

Siltä osin, kuin sähkökomponentti ja sen johdotus ovat matalajännitteisiä (12 V), riskiä käyttäjille ei pitäisi olla.

Erityisesti on huomioitava ilkivalta. Ilkivalta sekä rikkoo todennäköisesti kalliin komponentin, että saattaa itse ilkivallan tekijän, että muut käyttäjät, vaaraan.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.1.10. Sähkö.

Putoamistila

Julkaistu kirjoittanut Esa Junttila

Leikkivälineissä tarkastellaan putoamistila, jossa ei saa olla kohteita, joiden päälle pudottaessa loukkaantuisi vakavasti. Putoamistilassa kohteet voivat olla joko välineen omia rakenteita, tai välineen ympäristössä olevia kohteita.

Putoamistilassa kiellettyjä kohteita koskeva perussääntö on, että kohteiden ei pidä olla sekä kovia, että teräviä. Pelkästään kovia kohteita saa olla (leikkivälineet ovat lähes aina kovia). Pelkästään teräviä kohteita saa olla (esimerkiksi leikatun pensaan oksat voisivat olla teräviä mutta eivät kovia). Leikkaamalla valmistettu reunakivi tai verkkoaidan kiinnike voisi olla sekä kova että terävä.

Välineen sisäisen putoamistilan perussäännöt ovat seuraavat: Välineen sisässä hyvin pienipinta-alaisten kohteiden päälle (esimerkiksi tolpan pää) ei saa pudota lainkaan. Kohtuullisen pienipinta-alaisen kohteen (esimerkiksi kaideputki) päälle saa pudota 60 cm. Tasolle saa pudota 100 cm.

Tätä aihetta on tarkasteltu Safe to Play -kirjan luvussa 4.1.9. Putoamistila.